Vakuus

Vakuus tarkoittaa yleisesti jotakin, joka olemassaolollaan varmistaa tai takaa jonkin (tulevan) seikan. Sen synonyymi on tae. Konkreettisesti vakuus on jonkin seikan takeena oleva pantti, takuu, lupaus tai muu senkaltainen sitoumus.

Vakuus oikeustieteessä

Velan vakuudella tarkoitetaan velkojalle etukäteen annettua varallisuusarvoista etuutta, joka on velkojan käytettävissä siinä tapauksessa, että velallinen ei maksa velkaansa.

Vakuudet jaetaan yleisesti henkilövakuuksiin ja esinevakuuksiin eli reaalivakuuksiin.

Henkilövakuus

Henkilövakuuksille on ominaista, että vakuuden antaja sitoutuu takaamaan velan koko varallisuudellaan.^lähde?

Henkilövakuuksia ovat muun muassa

• Takaus
• Takuu eli garantia
• On first demand -sitoumus
• Takaustarkoituksessa allekirjoitettu velkakirja
• Vekseli- ja sekkioikeuden aval
• Remburssi
• Del credere -sitoumus
• Luottovakuutus

Henkilövakuuksista ylivoimaisesti yleisin on takaus. Eri vakuustyypeistä takaus on pantin jälkeen tärkein.

Esinevakuus

Esinevakuudelle on ominaista, että velan vakuutena on tietty yksilöity osa vakuuden antajan omaisuudesta, esimerkiksi pantin arvo, eikä vakuuden antajan koko varallisuus.

Esinevakuuksia eli reaalivakuuksia ovat muun muassa

• Panttioikeus
  1. Käteispanttaus

     Irtaimet esineet, arvopaperisaatavat (esim. juoksevat velkakirjat) ja osakkeet (myös asunto-osakeyhtiön osakkeet).

  2. Kiinnitysperusteinen panttaus

     Kiinteistöt, alukset, ilma-alukset, tietyt ajoneuvot sekä yrityskiinnitys.

  3. Rekisteröimisperusteinen panttaus

     Muun muassa patentti, mallisuoja, tavaramerkki sekä arvo-osuudet.

  4. Ilmoituksenvarainen panttaus

     Muun muassa tavalliset saatavat (esim. tavalliset velkakirjat), kiinteistön tai arvo-osuuden jälkipanttaus sekä tapaukset, joissa panttiesine on kolmannen hallussa.

• Pidätysoikeus eli retentio-oikeus
• Vakuusluovutus
• Omistuksenpidätys (vakuustarkoituksessa)
• Rahoitusleasing

Esinevakuuksista yleisin on pantti.

Muu vakuus

Esimerkiksi jonkun suorituksen täyttämisen takaamiseksi voidaan antaa vakuudeksi rahaa. Tällainen rahavakuus ei kunnolla jäsenny henkilö- ja esinevakuuksien kategorioihin. Kyseessä ei ole varsinainen henkilövakuus, koska vakuudeksi on annettu tietynsuuruinen rahasumma; toisaalta siinä on henkilövakuuden piirteitä, koska jos vakuus ei riitä, sen asettaja voi joutua täydentämään vakuutta omalla varallisuudellaan. Se ei myöskään ole puhtaasti esinevakuus, koska käteinen raha ei ole irtain esine; toisaalta mikäli vakuus on annettu pankkitalletuksena, tällainen pankkitili voidaan pantata, mutta tällöin kyseessä on saamisoikeuden panttaus vakuudeksi. Käsitteiden pohdinta ei kuitenkaan ole asiassa olennaista; kyseessä on tilanne, jossa vakuuden saaja voi käyttää rahavakuuden hyväkseen, jos velallinen ei tee suoritusta tai tekee sen puutteellisena. Tyypillinen tällainen rahavakuus on alla mainittu vuokravakuus.^lähde?

Vuokravakuus

Vuokravakuudella tarkoitetaan vuokranmaksun tai muun vuokrasuhteeseen liittyvän velvoitteen takaamiseksi annettua vakuutta. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:ssä säädetään, että "kohtuullisen vakuuden asettamisesta sen vahingon varalle, että sopijapuoli ei täytä velvoitteitaan, voidaan sopia". Tällaista vakuutta kutsutaan yleensä myös nimellä takuuvuokra tai vuokratakuu. Tyypillisesti vuokravakuus on sovitun suuruinen rahasumma, Suomessa korkeintaan kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrä. Mikään ei kuitenkaan estä sopimasta vakuudeksi myös jotain irtainta esinettä, joka luovutetaan vuokranantajalle pantiksi, tai jonkun toisen henkilön antamaa takausta vuokravelvoitteiden täyttämisen vakuudeksi.^lähde?

Kirjallisuutta

Takauksesta

• Aurejärvi, Erkki – Hemmo, Mika: ”Takaus”, Luotto-oikeuden perusteet, s. 151–320. Takausta koskevan luvun on kirjoittanut Erkki Aurejärvi. Helsinki: Talentum, 2006. ISBN 952-14-0781-6.

Esinevakuuksista

• Eva Tammi-Salminen, Esinevakuusoikeuden perusteet, Helsinki: Talentum Pro 2015 ISBN 978-952-14-2184-6
• Tepora, Jarno: Johdatus esineoikeuden perusteisiin, s. 104–136. Helsinki: Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2008. ISBN 978-952-10-3756-6.
• Tepora, Jarno – Kaisto, Janne – Hakkola, Esa: Esinevakuudet. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 2009. ISBN 978-952-99823-9-4.
• Havansi, Erkki: Esinevakuusoikeudet. 2. uud. p.. Helsinki: Lakimiesliiton kustannu, 1992. (Huom! Kirjan sisältö on osittain vanhentunut.)
• Jokela, Marjut – Kartio, Leena – Ojanen, Ilmari: ”IV Kiinteistöpanttioikeus”, Maakaari, s. 399–553. 4. uud.u p.. Helsinki: Talentum, 2008. ISBN 978-952-14-0641-6.

Vuokravakuudesta

• Saarnilehto, Ari: Vuokraoikeus – yleiset periaatteet ja erityissääntely, s. 43–45 ja 111–112. Helsinki: WSOYpro, 2006. ISBN 951-0-31161-8.