Kommandiittiyhtiö
Kommandiittiyhtiö (lyhenne ky[1]) on henkilöyhtiö, jolla on vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies (kommanditääri[2]). Kommandiittiyhtiötä on kutsuttu myös nimellä äänetön yhtiö[2].
Kommandiittiyhtiö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kommandiittiyhtiön perustamiseen tarvitaan Suomessa vähintään kaksi yhtiömiestä: vastuunalainen ja äänetön yhtiömies. Vastuunalainen yhtiömies päättää yhtiön asioista ja vastaa sen sitoumuksista henkilökohtaisesti. Äänetön yhtiömies sijoittaa yhtiöön pääomaa ja saa sille koron; hän ei voi solmia sopimuksia eikä osallistua päätöksentekoon.[3]
Kommandiittiyhtiö eroaa avoimesta yhtiöstä vain siten, että vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi yhtiössä on vähintään yksi äänetön yhtiömies. Äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu hänen sijoittamaansa pääomaan, joka voi olla rahaa tai apportti. Äänettömällä ei ole oikeutta osallistua yhtiön hallintoon, ellei siitä erikseen olla yhtiösopimuksessa määrätty. Äänetön yhtiömies saa voitto-osuutensa velkojien jälkeen ennen vastuunalaisia yhtiömiehiä; jäljelle jäävä voitto kuuluu vastuunalaisille yhtiömiehille. Muut äänettömän yhtiömiehen oikeudet määritellään yhtiösopimuksessa (korvaus sijoituksesta yms.). Vastuunalainen yhtiömies vastaa yrityksen veloista ja sitoumuksista koko omaisuudellaan, mutta päättää yrityksen toiminnasta.
Kommandiittiyhtiön nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kommandiittiyhtiön nimessä tulee olla sana kommandiittiyhtiö tai sen lyhenne (ky), ruotsiksi kommanditbolag (kb). Nimessä ei saa olla äänettömän yhtiömiehen nimeä.[4][5][6]
Yhtiölle voidaan haluttaessa rekisteröidä rinnakkaistoiminimi muillakin kielillä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Kaupparekisteri antaa kommandiittiyhtiölle seuraavat käännökset:[7]
- englanniksi Commandite company tai Limited partnership
- saksaksi Kommanditgesellschaft
Kommandiittiyhtiömuoto kiinteistörahastoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Kiinteistörahasto
Kommandiittiyhtiötä voidaan käyttää kiinteistörahastojen rakenteena. Vaikka ky-yhtiörakennetta ei ole tarkoitettu alun pitäen kiinteistörahastojen rakenteeksi, se valitaan veroedullisin perustein. Näiden rahastojen kautta kaikki institutionaaliset sijoittajat voivat käyttää velkavipua hyväkseen, mikä on lainsäädännön mukaan suorissa kiinteistösijoituksissa mahdotonta. [8]
Verotus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kommandiittiyhtiö voi tehdä toimintavarauksen.[9]
Kommandiittiyhtiö eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksassa kommandiittiyhtiössä (Kommanditgesellschaft, KG) on oltava vähintään kaksi yhtiömiestä: vähintään yksi vastuunalainen ja vähintään yksi äänetön yhtiömies. Vastuunalaiset yhtiömiehet ovat yrittäjiä ja vastaavat yhtiöstä koko omaisuudellaan. Äänettömien yhtiömiesten vastuu rajoittuu heidän sijoitukseensa. He voivat toimia yhtiön rahoittajina ja saada sijoitukselleen tuottoa. Yhtiön nimessä tulee olla sana ”Kommanditgesellshaft” tai lyhenne ”KG”.[3]
Saksan kommandiittiyhtiön erityismuoto on GmbH & Co. KG. Sen vastuunalainen yhtiömies on GmbH-yhtiö. Vastuunalainen GmbH vastaa yhtiön velvoitteista pääomallaan eikä vastuunalainen yhtiömies henkilökohtaisella pääomallaan niin kuin tavallisessa kommandiittiyhtiössä. On tavallista, että GmbH:n toimitusjohtaja on kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies. Yhtiön nimessä tulee olla tunnus ”GmbH & Co. KG”.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ a b Riihimäki, Antti: Piensijoittajan niksikirja, s. 186. Helsinki: WSOY, 1970.
- ↑ a b c Sirpa Kuivaniemi: Yrityksen perustaminen Suomessa ja Saksassa - yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia www.theseus.fi. 2018. Viitattu 7.2.2024.
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1979/19790128
- ↑ PRH: Nimiohjeet Viitattu 11.10.2014
- ↑ PRH: Anvisningar för utformning av företagsnamn Viitattu 11.10.2014
- ↑ PRH: Toiminimellä voi olla erikielisiä rinnakkaistoiminimiä Viitattu 11.10.2014
- ↑ Mannila, Ville. 2007. Suomessa toimivien kommandiittiyhtiömuotoisten kiinteistörahastojen strategiat, sijoituskapasiteetti ja sijoittajat. Teknillinen korkeakoulu. Maanmittausosasto. Kiinteistöopin laboratorio, Kiinteistöjohtamisen seminaari. cit. Korpela, Timo. Nordea Henkivakuutus. Puhelinhaastattelu 1.3.2007. [1]
- ↑ http://www.veronmaksajat.fi/Veroilmoitus/Henkiloyhtion-veroilmoitus/
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]