Kilpailukieltosopimus
Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevan yrityksen palvelukseen. Sopimuksella voidaan estää myös kilpailevan yrityksen perustaminen työnantajan toimialalle.[1]
Kilpailukieltosopimukset EU:ssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syyskuussa 2019 Akava julkaisi selvityksen, jossa vertailtiin kilpailukieltoja EU-maissa. Pakollinen korvausvelvollisuus oli voimassa 21 maassa, yhdeksässä maassa, mukaan lukien Suomi, korvausvelvollisuutta ei ollut.[2]
Kilpailukieltosopimuksen historiaa Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akava julkaisi elokuussa 2017 tekemänsä kyselyn tulokset, joiden mukaan joka kolmannella vastaajalla oli kilpailukieltosopimus, mutta vuosina 2014–2017 solmituissa uusista sopimuksista sellainen oli jo lähes puolessa (45 prosenttia).[3][4] Akavan mukaan yrityksissä työskentelevien akavalaisten kilpailukieltosopimukset olivat kolminkertaistuneet 2000-luvulla. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mukaan selvitys osoitti, että liian laajalle levinneet kilpailukielto- ja salassapitosopimukset jäykistivät työmarkkinoiden toimintaa ja esitti lainsäädännön uudistamista.[5] Lain mukaan yritysten ei tarvinnut maksaa korvausta työntekijälle kilpailunrajoitusajalta, jos aika oli alle kuusi kuukautta.[4] Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén alkoi kerätä nimiä kilpailukieltoja rajaavaan lakialoitteeseen, joka tekisi kilpailukiellon käytön työnantajalle kalliimmaksi.[5] Elinkeinoelämän keskusliitto piti kilpailukieltosopimuksia tarpeellisina.[6] Syksyllä työministeri Jari Lindström tilasi varatuomari Jukka Ahtelalta selvityksen kilpailukielto- ja salassapitosopimuksista.[7]
Ahtelan selvitys valmistui kesäkuussa 2018. Selvityksen mukaan työnantajajärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Yrittäjät ja Teknologiateollisuus katsoivat, ettei tarvetta lainsäädäntömuutoksiin ole. Työntekijäjärjestöistä muun muassa Akava ja Tradenomiliitto vaativat muutoksia. Ahtela ehdotti selvityksessään tiukennuksia kilpailukieltosopimusten käytön perusteisiin. Lindström oli hänen kanssaan samaa mieltä korjaustarpeista ja kertoi asettavansa alkusyksyllä kolmikantaisen työryhmän selvittämään muutostarpeita kilpailukieltosopimusten lainsäädännössä.[8] Syyskuun alussa valmistui Akava Worksin[9] Aalto-yliopiston taloustieteen työryhmältä tilaama selvitys, jossa tutkittiin professori Matti Liskin johdolla sitä, millaisia vaikutuksia kilpailukieltojen lisääntymisellä on yrityksiin, työntekijöihin ja työmarkkinoihin. Liski ehdotti joko lisää viranomaisvalvontaa tai lainsäädännön muuttamista.[10] Kolmikantainen työryhmä aloitti työnsä syyskuun lopussa.[9] Työryhmässä oli virkamiesten lisäksi työnantaja- ja työntekijäliittojen edustajia, eli EK, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT, Suomen Yrittäjät, STTK ja Akava.[11]
Kesäkuussa 2019 Yle kertoi, ettei kolmikantainen työryhmä saanut ratkottua erimielisyyksiään kilpailukieltosopimuksista. Antti Rinteen hallitusohjelman mukaan kilpailukieltosopimusten käyttöä rajataan täsmentämällä lainsäädäntöä.[11] Työryhmän elokuussa jättämässä muistiossa esiteltiin erilaisia vaihtoehtoja sääntelyn muuttamiseksi. Lainsäädäntömuutoksista ryhmä ei päässyt yksimielisyyteen.[12] Lokakuussa työ- ja elinkeinoministeriö asetti työministeri Timo Harakan johdolla uuden työryhmän tekemään selvitystä. Ministeriön johtavan asiantuntijan Seija Jalkasen vetämään työryhmään pyydettiin edustajia sosiaali- ja terveysministeriöstä, Valtion työmarkkinalaitoksesta, EK:sta, KT:sta, Suomen Yrittäjistä, SAK:sta, STTK:sta, Akavasta ja Kirkon työmarkkinalaitoksesta.[13]
Huhtikuussa 2020 työryhmä sai valmiiksi luonnoksen lakimuutoksista, joiden mukaan työnantajalla olisi aina velvollisuus maksaa työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta. Muutoksella pyrittiin karsimaan turhia kilpailukieltoja.[4] SAK, Akava ja STTK jättivät mietinnön jättämisen yhteydessä sitä täydentävän lausumansa, jossa ne kertoivat olevansa tyytymättömiä ehdotuksessa olevaan portaittaiseen malliin, jossa yli puolen vuoden kilpailukieltosopimuksesta maksettaisiin 60 prosentin korvaus kun taas sitä lyhyemmistä maksettaisiin vain 40 prosenttia.[4] Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät jättivät myös eriävän mielipiteensä lakimuutoksesta. EK:n mukaan korvausvelvollisuuden laajentaminen koituisi taloudelliseksi rasitteeksi myös lainmukaisesti sopimuksia laativille yrityksille. Akavan mukaan EK:n kritiikki oli ”keksitty”, sillä laajalti käytössä olevista kilpailukieltosopimuksista on merkittävää haittaa myös uusien yritysten synnylle.[3] Marraskuussa hallitus jätti lakimuutoksesta esityksen eduskunnalle. Uuden lain on tarkoitus astua voimaan tammikuussa 2022, ja vuodesta 2023 alkaen se tulisi voimaan taannehtivasti, jolloin se koskisi myös ennen lain käyttöönottoa tehtyjä sopimuksia.[14]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.lakineuvo.fi/lakineuvonet/index.php?option=com_content&task=view&id=107&Itemid=53[vanhentunut linkki]
- ↑ Matti Keränen: Suomi kuuluu harvojen maiden joukkoon – monissa maissa maksetaan Suomi-firmoja hanakammin kilpailukieltosopimusten hyväksymisestä Talouselämä. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ a b Silva Rehn: EK vastustaa pian esittelyssä olevaa kilpailukieltosopimuksen lakimuutosta – "Teemme kaikkemme, että tämä asia saadaan toiselle tolalle" Kauppalehti. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ a b c d Työryhmä ehdottaa: Kaikkiin kilpailukieltoihin lakisääteinen korvaus työntekijälle – tavoitteena karsia kilpailukieltosopimusten määrää Yle Uutiset. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ a b Akava: Työntekijöiden kilpailukieltosopimukset yleistyneet voimakkaasti Suomessa Helsingin Sanomat. 8.8.2017. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ Akava: "Kilpailukieltosopimukset yleistyneet erittäin voimakkaasti" Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ Tero Lehto: Ministeriö selvittää kilpailukiellot ja salassapitosopimukset – ”On vaadittu jopa ikuista salassapitoa” Tekniikkatalous. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ Työnantajat ja työntekijät napit vastakkain – työministeri virittää tiukennuksia työpaikan vaihtoon liittyviin kilpailukieltoihin Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ a b Anna Juvonen: Työministeri: Duunarien kilpailukiellot liioittelua - lakimuutoksen valmistelu alkaa Talouselämä. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ Selvitys: Kilpailukieltoja liitetään työsopimuksiin jo niin paljon, että työvoiman liikkuvuus kärsii – ”Lainsäätäjän pitäisi havahtua” Helsingin Sanomat. 6.9.2018. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ a b 25 000 euron sakko, jos lähdet kilpailijalle töihin – "Joka toisella korkeakoulutetulla on uudessa työsopimuksessaan kilpailukieltosopimus" Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ Anna-Kaisa Urpelainen: Kilpailukieltosopimukset sapettavat palkansaajia, mutta työnantajat eivät muuttaisi sääntelyä – Akavan mukaan tilanne muuttunut huonosta huonommaksi Kauppalehti. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ Eeva Eronen: TEM valmistelee kilpailukieltosopimuksiin korvausvelvollisuuden laajentamista Kauppalehti. Viitattu 11.3.2021.
- ↑ Työnantaja joutuu jatkossa maksamaan työntekijälle asetettavasta kilpailukiellosta 40–60 prosenttia palkasta Yle Uutiset. Viitattu 1.3.2021.