Skaalaetu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Skaalaetu eli mittakaavaetu on taloustieteessä tilanne, jossa yrityksen tuotannon kasvaessa keskimääräiset kustannukset laskevat. Skaalaetua kutsutaan myös skaalatuotokseksi (returns to scale)[1], suurtuotannon eduksi tai suuruuden ekonomiaksi.[2]

Esimerkiksi autojen tekemiseen liittyy skaalaetuja. Merkittävä osa kustannuksista liittyy auton suunnitteluun, testaamiseen ja autotehtaan pystyttämiseen. Tällöin yksittäisen auton tekeminen on erittäin kallista, kun taas satojen autojen tuotannossa samat kiinteät kustannukset voidaan kattaa satojen autojen myynnillä. Tällöin keskimääräiset kustannukset per auto laskevat, kun tuotettujen ja myytyjen autojen määrä kasvaa.[2]

Skaalaetuja syntyy sekä kiinteistä kustannuksista että laskevista rajakustannuksista. Kun tuotantomäärä kasvaa, kiinteiden kustannusten osuus keskimääräisistä kustannuksista laskee. Rajakustannukset taas laskevat kun tuotteita on halvempi tuottaa suurissa kuin pienissä erissä.

Yritysten ei kuitenkaan kannata kasvaa rajattomasti, koska jossakin vaiheessa keskimääräinen kustannus alkaa taas nousta. Kustannusten nousemisen aiheuttavat erilaiset mittakaavahaitat (engl. diseconomies of scale).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taloussanakirja Taloussanomat. Viitattu 22.7.2013. (suomeksi)
  2. a b Lehtonen, Reino & Sipilä, Leea-Mari: Taloussanasto, s. 217-218. Taloustieto Oy, 1989. ISBN 951-628-168-0.