Korona (peli)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee peliä. Muista merkityksistä katso korona.

Korona on biljardin tapainen peli, jossa pelaajat lyövät kepeillä kiekon muotoisia nappuloita neliskulmaisen pelialueen kussakin nurkassa sijaitseviin purkkeihin. Peliä pelataan puisella laudalla, joka on rajattu matalin reunoin. Peliä voi pelata kahdesta neljään pelaajaa.

Korona, kaksinpelin aloitustilanne
Koronan kaksinpelin aloitustilanne. Punainen pelaaja aloitusvuorossa.
Koronan sukulaispeli, intialainen Carrom.

Pelilaudan tarkat ulkomitat ovat 91,44 cm x 91,44 cm (3 ft x 3 ft), korkeus 7,5 cm.

Pelin alussa kullakin pelaajalla on kahdeksan pelinappulaa, jotka on sijoitettu kiinni pelilaudan vastakkaiseen päätyyn siten, että ne ovat rivissä reunan keskikohdan molemmin puolin. Erikseen on käytössä muita nappuloita isompi lyöntinappula, jota pelaajat lyövät muodoltaan ja kooltaan rumpukapulan ja biljardikepin väliltä olevalla kepillä. Pelaaja saa biljardista poiketen lyödä vain siltä reunalta lautaa, minkä vastapäiselle puolelle hänen pelinappulansa aloitustilanteessa asetettiin. Tarkoituksena on lyödä omat pelinappulat purkkeihin. Aivan aluksi haasteena on saada laudan reunaan kiinni laitetut nappulat yleensä liikkeelle tarpeeksi kovilla lyönneillä. Jos pelinappula lentää pois pelilaudalta, nostetaan se takaisin aloitustilanteeseen. Mikäli lyöntinappula menee purkkiin tai se kimpoaa pois pelilaudalta, nostetaan yksi lyöjän purkkiin saama nappula takaisin aloitustilanteeseen. Jos lyöjä lyö pelinappulan itseään lähellä oleviin purkkeihin niin silloin lyöjän pitää huutaa: ”Omat”.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronan on arveltu syntyneen intialaisen carrom-pelin pohjalta. Pelin on usein mainittu kehittyneen Virossa ja Latviassa, mutta aikalaislehtien valossa se saapui ennen niitä Ruotsiin ja Suomeen.[1][2] Latviassa peli tunnetaan nimellä novuss ja sitä pidetään kansallispelinä. Lajiliitto Latvijas Novusa Federācija on ajoittanut pelin saapuneen maahan vuonna 1927 sekä ensiksi Ventspilsin, Liepājan ja Riian satamakaupunkeihin.[3] Virossa korona nousi suosioon vuonna 1929, jolloin tallinnalainen vaneritehdas A. M. Luther ryhtyi valmistamaan pelilautoja.[4]

Suomessa koronan leviäminen alkoi Turusta, jossa Oy Huonekalutehdas ja Sorvimo valmisti pelilautoja vuoden 1926 joulumyyntiin nimellä Corona (Nippapeli).[5] Helsinkiläiset urheiluliikkeet myivät niitä jo seuraavana vuonna, jolloin korona myös esiteltiin Suomen Kuvalehdessä. Pelin ensimmäisen sääntö- ja ohjekirjan kirjoitti urheilutoimittaja Yrjö Halme vuonna 1929.[2][6] Juho Jussilan leluyhtiö on tuottanut peliä vuodesta 1944.[7]

Koronan lajiliittona Suomessa on vuodesta 2013 toiminut Suomen Koronaliitto.

Nimityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lyöntinappulasta käytetään myös nimityksiä lätkä, iso, molo ja limppu.
  • Purkkeja kutsutaan myös pusseiksi. Ne voivat kirjaimellisesti ollakin kankaisia pusseja. Perinteisessä koronalaudassa purkki on puinen laatikko.
  • Purkin takana nurkassa olevaa aluetta kutsutaan nimellä piippuhylly tai hattuhylly.
  • Pimeä tarkoittaa sitä laudan puolta, jolta käsin pelaaja lyö. Merkitys liittyy omiin nappuloihin, jotka päätyvät sinne. Niitä on tällöin lyötävä kimmottamalla laudan yli. (Ks. myös yli laudan -peli.)
  • Lintu tai lattiakiekko tarkoittaa nappulan lyömistä ulos laudalta.

Sääntömuunnelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laudan reunan yli kimmonnut nappula sijoitetaan a) laudan keskipisteeseen tai b) vastustajan (so. sen, joka ei lyönyt nappulaa yli) määräämään paikkaan keskipisteen ympäri piirretyllä kehällä tai c) kehän sisäpuolella.

Nelinpeli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vastakkain pelaavat henkilöt muodostavat joukkueen. Joukkueen nappulat ovat yhteisiä, joukkueen kumpikin jäsen voi lyödä myös toisen jäsenen nappuloita.
  • Vastakkain pelaa jokainen henkilö erikseen. Nappulat tulee lyödä normaalisti omiin pusseihin.

Yli laudan -peli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nappularivejä ei sijoiteta vastakkaisille vaan toisiinsa nähden nurkittain oleville laudan sivuille ja alkuvaiheen lyönnit tapahtuvat laudan yli kimmottamalla samalta puolen, missä nappulat ovat. Pelin aluksi on siis ”nostettava” nappulat pimeästä, ennen kuin niitä voidaan lyödä normaalisti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://deepbaltic.com/2015/11/09/from-east-asia-via-great-britain-the-story-of-estonia-and-latvias-national-game/
  2. a b Pekka Linnainen: Siihen aikaan kun korona(peli) Viroon ilmaantui Estofennia. 6.11.2020. Viitattu 7.11.2020.
  3. Vēsture (Historia) Latvijas Novusa Federācija. 2015. Viitattu 15.11.2020. (latviaksi)
  4. ”Korona” võidukäik. Millega seletada tema edu? Waba Maa. 26.3.1930. Viitattu 15.11.2020. (viroksi)
  5. Jaakko Suominen: Koronan leviäminen Suomeen Turusta 1926 Pelikaupunki Turku. Viitattu 26.11.2023.
  6. Corona : Huvittava kotibiljardi-peli Suomen Kuvalehti. 7.5.1927. Helsinki. Viitattu 15.11.2020.
  7. Korona-peli. Oy Juho Jussila

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]