Jättiläismuurahaiskäpy
| Jättiläismuurahaiskäpy | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Muurahaiskävyt Pholidota |
| Heimo: | Muurahaiskävyt Manidae |
| Suku: | Muurahaiskävyt Manis |
| Laji: | gigantea |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Manis gigantea |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Jättiläismuurahaiskävyn levinneisyys |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Jättiläismuurahaiskäpy (Manis gigantea) on kahdeksasta muurahaiskävystä suurin ja siis myös heimonsa Manidae ja sukunsa Manis suurin laji. Se elää Länsi- ja Keski-Afrikassa Senegalista Ugandaan ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.[1]
Jättiläismuurhaiskävyt elävät noin 20-vuotiaksi.[2]
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jättiläismuurahaiskävyillä on pieni pää, pitkä ja kapea kuono sekä jopa 70 senttiä pitkä kieli. Jättiläismuurahaiskäpy omistaa erittäin vahvat takajalat, jotta se pystyy kävelemään kahdella jalalla. Osittain tässä auttaa myös eturaajojen pitkät kynnet. Jättiläismuurahaiskävyn vartalon suojana on suomuinen panssari, eikä sillä ole muita karvoja kuin silmäripset. Jättiläismuurahaiskävyllä ei ole hampaita.[2]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jättiläismuurahaiskävyt syövät vain termiittejä ja muurhaisia. Ne murtavat termittikeon vahvoilla eturaajoillaan ja nappaavat termiitit suuhunsa kielellään.[2]
Sosiaalisuus ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jättiläismuurahaiskävyt elävät pääsääntöisesti yksin, mutta naaraat saattavat kulkea poikasensa kanssa. Poikaset syntyvät noin puolikiloisena suomut pehmeinä, mutta ne kovettuvat jo ensimmäisen elinpäivän aikana. Naaras imettää kolmisen kuukautta ja poikanen oppii itse syömään muurahaisia noin kuukauden ikäisenä. Vaaran uhatessa poikanen hyppää matalaksi ja emo käpertyy sen ylle suojaksi.[2]
Ihmistoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muurahaiskäpyjä metsästetään erityisesti niiden lihan takia, mutta myös siitä valmistettavia seoksia varten, joiden uskotaan karkottavat pahoja henkiä. Lisäksi suomujen polttaminen häätää leijonat karjan luota. Jättiläismuurahaiskäpy on harvinaistumassa metsästyksen ja metsien hävityksen takia.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jonna Katajisto (päätoim.): Luonnossa 1 Nisäkkäät. Weilin+Göös Oy, 2008. ISBN 978-951-0-34255-8.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Nixon, S., Pietersen, D., Challender, D., Hoffmann, M., Godwill Ichu, I., Bruce, T., Ingram, D.J., Matthews, N. & Shirley, M.H: Smutsia gigantea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019-3. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.12.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Luonnossa 1 Nisäkkäät s.155
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- BBC:n sivu jättiläismuurahaiskävystä (englanniksi)
| ||||||||||