Alaskanpiiskujänis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alaskanpiiskujänis
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Jäniseläimet Lagomorpha
Heimo: Piiskujänikset Ochotonidae
Suku: Piiskujänikset Ochotona
Laji: collaris
Kaksiosainen nimi

Ochotona collaris
(Nelson, 1893)

Katso myös

  Alaskanpiiskujänis Wikispeciesissä
  Alaskanpiiskujänis Commonsissa

Alaskanpiiskujänis eli alaskanpika eli kauluspika[2] (Ochotona collaris) on pieni harmaa jäniseläin, joka kuuluu piiskujänisten heimoon. Alaskanpiiskujänis elää luonnonvaraisena Alaskassa ja Luoteis-Kanadassa, jossa on talvella yli 25 °C ja kesäisin alle 20 °C lämmintä. Alaskanpiiskujäniksen pituus vaihtelee 180 millimetristä 200 millimetriin, ja se painaa 117 grammasta 145 grammaan.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaskanpiiskujänikset ovat äänekkäitä eläimiä, jotka keskustelevat toisilleen kovaan ääneen lyhyillä, mutta terävillä äänillä. Nämä äänet ovat usein varoitusääniä tai seurustelemiseen liittyviä ääniä. Alaskanpiiskujäniksen kuulo- ja näköaisti ovat herkkiä ja ne ovat myös ketteriä liikkumaan puissa. Alaskanpiiskujänikset tarvitsevat suojautuakseen kivisen alueen, jolta löytyy piilopaikkoja ja syödäkseen ne tarvitsevat lähialueelle niityn tai jonkun muun kasvillisuusalueen. Alaskanpiiskujänikset on kasvinsyöjä, ja suuri osa sen ravinnosta koostuu ruohosta. Vaikka talvi on ankara, alaskanpiiskujänis ei talvehdi. Kesäisin se pinoaa heinää koloonsa talven varalle.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alaskanpiiskujänikset ovat luultavasti yksiavioisia eli ne parittelevat saman kumppanin kanssa läpi elämänsä. Ne synnyttävät 2–6 poikasta, joskin keskiarvo on kahdesta kolmeen kerralla. Poikaset ovat pesässään noin 30 päivää ja ne syntyvät sokeina ja lähes karvattomina. Nuoret poikaset ovat aikuisen kokoisia 40–50 päivän päästä, ja naaraat ovat sukukypsiä vuoden päästä syntymästä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Smith, A.T. & Johnston, C.H.: Ochotona collaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.1. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.7.2014. (englanniksi)
  2. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 272–289, 454. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]