Aavikkotylli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aavikkotylli
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurmitsat Charadriidae
Suku: Tyllit Charadrius
Laji: leschenaultii
Kaksiosainen nimi

Charadrius leschenaultii
Lesson, 1826

Alalajit
  • C. l. columbinus
  • C. l. crassirostris
  • C. l. leschenaultii
Katso myös

  Aavikkotylli Wikispeciesissä
  Aavikkotylli Commonsissa

Aavikkotylli (Charadrius leschenaultii) on kurmitsoiden (Charadriidae) heimoon kuuluva pieni rantalintu. Se on nähty Suomessa ensimmäisen kerran 1964, 1970-luvulla kahdesti ja 1990-luvulla kahdesti. Vuosilta 2001 ja 2002 on jo kolme havaintoa. Lajin kuvaili ja nimesi René-Primevère Lesson vuonna 1826 ranskalaisen luonnontieteilijän Jean Baptiste Leschenault de la Tourin kunniaksi.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkotyllillä on pitkät jalat ja ohut nokka. Se muistuttaa suuresti ylänkötylliä mutta on hieman suurempi ja raskastekoisempi ja seisoma-asennossa vartalo on enemmän vaakatasossa. Lajin pituus on noin 13–24 cm, siipien kärkiväli 45–60 cm ja paino 55–120 grammaa.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesii Keski-Aasiassa ja paikoin Turkissa, Jordaniassa ja ehkä muuallakin Lähi-idässä. Maailman populaation koko on 190 000–360 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Pääosa kannasta muuttaa Australaasiaan ja Intian valtameren rannikoille. Pieni osa Turkmenian ja ilmeisesti myös Punaisen meren kannasta on paikkalintuja.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisääntymisaikana laji on alavien aavikoiden ja puoliaavikoiden lintu. Muuttomatkoilla ja talvehtimisalueilla se viihtyy lähes pelkästään merenrannikoilla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkotyllin muna.

Pesä on maassa, joko avoimesti tai lyhytkortisen ruohikon suojassa. Munia on 2–4, yleensä 3. Haudonta-aika on vähintään 24 päivää, molemmat emot hautovat. Poikaset kuoriutuvat samanaikaisesti ja ovat pesäpakoisia.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aavikkotylli syö enimmäkseen hyönteisiä ja etenkin kovakuoriaisia, myös äyriäisiä ja matoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Charadrius leschenaultii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 23.5.2014. (englanniksi)